Kupliva hernesosekeitto on juhlava yllätys viikonlopun ruokapöytään. Purjo-perunasosekeitossa on ripaus maalaistunnelmaa, mutta maultaan se ei jää kakkoseksi. Molemmat ovat sosekeittoja, jotka ovat nousseet suosioon.
Keitoissa on neljä päätyyppiä
1 Kirkasliemiset keitot, esimerkiksi kasviskeitto, lihakeitto ja sipulikeitto.
2 Suurustetut keitot, joiden liemi on suurustettu esimerkiksi tärkkelyksellä tai kananmunalla. Esimerkeiksi käyvät kesäkeitto ja parsakeitto.
3 Kermapohjaiset keitot, kuten sienikeitto, lehtikaalikeitto ja kalakeitto.
4 Sosekeitot, joissa raaka-aineet sekoitetaan: perunasosekeitto tai hernesosekeitto.
Täydellinen eväslaatikkoon
Sosekeitot valmistetaan fondiin tai liemeen tai vaihtoehtoisesti niissä käytetään useampaa eri kasvisraaka-ainetta. Sosekeittojen suosio on helppo ymmärtää. Ne ovat maistuvia, täyttäviä, edullisia ja helppoja valmistaa, joten ne ovat olennainen osa pohjoismaista kansankeittiötä.
Monet perunakeitot ovat sosekeittoja, ja yksi klassikoista onkin täyttävä purjo-perunasosekeitto (ks. resepti alla).
– Niissä on runsaasti vitamiineja ja kuituja, jotka ovat hyväksi vatsalle ja suolistolle. Porkkanakeitto on harvinaisempi vaihtoehto, jonka suosio on kasvanut vegaanitrendin myötä. Inkiväärin, korianterin ja valkosipulin kanssa siinä yhdistyvät hauskasti Pohjoismaat ja Aasia.
Valitse yksinkertainen kuohuviini
Tänään Anders valmistaa kuplivaa hernesosekeittoa (resepti alla), jonka hienompi ranskankielinen nimi on crème Ninon. Nimen alkuperästä on monia eri näkemyksiä. Tavanomaisin selitys on, että se on saanut nimensä ranskalaisen kirjailijan ja nautiskelijan Anne Ninon de l’Enclos’n mukaan. Toiset taas väittävät, että keiton kehitti Nignon-niminen keittiömestari.
Mutta unohdetaan historia ja nautitaan hurmaavan ylellisestä, mutta silti yksinkertaisesta keitosta. Ylellisyydessä kannattaa kuitenkin hieman tinkiä, Anders vinkkaa.
– Suosittelen valitsemaan edullisen kuohuviinin. Samppanjan käyttö tähän tarkoitukseen olisi jalon juoman tuhlausta. Se kannattaa ennemmin kaataa lasiin.
Kuplat hernekeitossa tuntuvat melko yllättävältä ratkaisulta. Ne toimivat kuitenkin erinomaisesti.
– Vihreät herneet ovat makeita, mikä sopii hyvin yhteen viinin happamuuden kanssa, Anders selittää.
Sopii myös pannukakun kanssa
Hernekeitto on tavallinen arkiruoka yhtä lailla Suomessa kuin Ruotsissakin. Perinteisesti sitä syödään torstaisin, ja jälkiruoaksi tarjotaan pannukakkua. Ruotsissa perinteinen hernekeitto valmistetaan keltaisista herneistä, kun taas Suomessa siihen käytetään vihreitä herneitä. Kuivatuista herneistä valmistetut hernesopat muistuttavat kuitenkin enemmän toisiaan, niin väriltään kuin koostumukseltaankin, kuin tuoreista vihreistä herneistä valmistettavaa crème Ninonia.
Andersin mielestä torstaisen hernekeiton voi kuitenkin toisinaan vaihtaa pakasteherneistä valmistettuun sosekeittoon.
– Kyllä pannukakku maistuu crème Ninonkin kanssa. Ehkä tavallisena torstaina voi jättää kuplat väliin.
Vegaanisen version valmistus on helppoa
Kaikki sosekeitot onnistuvat helposti myös vegaanisina versioina. Korvaa vain kerma kaura- tai soijapohjaisella vaihtoehdolla. Ja jos reseptissä lukee esimerkiksi kanafondi, jota Anders suosii, sen voi korvata kasvisfondilla.
– Mielestäni kanafondi tekee mausta pyöreämmän ja täyteläisemmän, hieman umamimaisen, ja nämä maut sopivat hernekeittoon hyvin. Tämä on kuitenkin maku- ja mieltymyskysymys.
Tekisikö mieli hyvää purjo-perunasosekeittoa, mutta aika ei tahdo riittää? Kannattaa käyttää Blå Bandin valmiskeittoa ja lisätä siihen parsaa tai rapeaksi paistettua pekonia.
Anders Tegner
Anders on työskennellyt kokkina yli 30 vuotta. Hänen kokemuksensa ulottuu tasokkaista ravintoloista suurkeittiöihin ja elintarviketeollisuuden koekeittiöihin.
Andersin lähtökohta on valmistaa ruokaa alusta alkaen tuoreista raaka-aineista, mutta hän ymmärtää myös, että hyvään arkiruokaan tarvitaan joskus myös oikoteitä. Siksi hän haluaa jakaa tarinoita ruoanlaitosta ja vinkkejä hyvistä kastikkeista Blå Bandin blogissa.